JES! Hääpuvun osalta taitaa asia ollakin hyvin hanskassa. Kaveri sanoi että tekee mulle puvun häälahjaks. Eli ite maksan vaan materiaalit. NIIN HIENOA! Nyt vaan kattelen entistä tarkemmin netistä pukuja et osaisin päättää millasen tahon koska siitä puvustahan voi nyt tulla ihan millanen vaan. Sovittiin vähän et jo alkuvuodesta alettais sitä tekeen. Kaason kanssa juttelin kans et käytäs tossa Hyrylässä eurokankaassa kattelemassa kankaita ni vois saada jtn inspiraatiotakin sitte.
Miehen kanssa käytiin tänään kattelemassa sormuksia. Se löyskin itelleen iha hirmuisen hienon mut mun suunnetelmat meni ihan täysin uusiks. Mulla OLI suunnitelma ja hieno sellanen mut en nyt sitte tiiäkään enää et tahonko sellasta. Tarvii mennä jälleen kaason kanssa kierteleen koruliikkeitä ja ettimään. Tosin tuolta korukaupasta löysin niin hienon mutta KALLIIN. Täytyy kierrellä ja katella josko samantyylistä löytyis jostain muualta halvemmalla. Miehen sormus olikin sitte mun mielestä tosi kohtuuhintanen.
Sormus voi tulla vastaan ihan äkkiä: meillä oli reilu kuukausi häihin eikä minulla vielä sormusta. Kierrettiin kultasepänliikkeitä kyllästymiseen asti, joka paikassa tarjottelivat vain timantteja, enemmän ja vähemmän, isompia ja pienempiä.
VastaaPoistaEn ole timantti-ihminen, en yhtään. Mikään ei sytyttänyt.
Kunnes. Selasin puolihuolimattomasti jotain mainosta, joulun alla kun häitä värkättiin niin mainoksia tuli joka tuutista. Totesin että toi. Kalevalakorun Vaasan sormus näytti hyvältä. Liikkeessä ei niitä ollut, piti tilata jos halusi sovittaa. Näytille saatiin vasta tammikuun alkuun, vihkipäivä 26. tammikuuta ja vielä piti päättää onko se tuo. Oli se. Kaiverruksesta sormus tuli jopa viikko ennen häitä... Ei yhtään kiireaikataululla tapahtunut... :)
No, meillä mentiin muutenkin koko häärumba noin kolmessa kuukaudessa alusta loppuun, siis siitä että päätettiin mennä naimisiin siihen että sanottiin "tahdon".