Mietintöjä jutuista.

On nyt pakko heti kirjottaa ylös koska oli sen verran mielenkiintoiset vaunuttelukeskustelut.

Äsken siis kotiuduin vasta. Lauran kanssa höpötettiin siit et miten sen miesystävä(mun ex) suhtautuu meijän kävely-reissuihin ja onko se asiasta ylipäätänsä mitään mieltä. Aloin sitte ittekseni miettiin et mitä mieltä mä oon ylipäätänsä mistään.
Siis alussa kun Lauraa ekaa kertaa näin ja käytii kävelemäs ja miitissäkin ni aattelin vaa et "toi" on "sen" tyttöystävä. Nopeesti se ajattelutapa siitä sitte karisi ku oivalsi et samanlainen höpöttäjä se on kun mäkin ja ollaan aika paljon asioista samaa mieltäkin. Mikä on mun kohdalla taas TODELLA harvinaista. Enää en siis aattele et se on sen se. Vaan että toinen mammakaveri. Hassua kyllä erotella kaverit lapsettomiin ja mammoihin. Turhaa oikeestaan. NO, ENIVEI!

Siitä päästiin asiaan että miten sitä sitte suhtautuis mihinkään kukaan jos vaikka nähtäis silleen isommalla köörillä. Mulle oikeestaan olisi aikasteen sama koska en mä sitä ihmistä enään oikeestaan voi sanoa ees tuntevani. Sitte taas jos ne tulis koko porukalla vaikka meille ni en tiiä. Kuitenkin aattelen et Laura on mun kaveri ja se on sen mies. Sitä en usko että kaveriksi sen kanssa alkaisin kuitenkaan. En tiiä. Ei sitä voi tietää. Mut silti luulen et Antti tulis paremmin sen kanssa toimeen kun minä. Antti on paljon paremmin toimeentulevampi ihmisten kanssa kun minä. Tosin ei se mun mielestä olis mikään huono juttu.

***

Muhun on tullu joku ihmeen höösäysjuttu. Siis tartteis koko ajan puuhastella. Pyykkienkin peseminen on kivaa :D Samoin siivoominen.n Nyt siis pyykkien ja pakkauslaatikoiden kimppuun.