sunnuntaina, toukokuuta 31, 2009

Ja radalle.



Radalla.


Vielä toistaseks auto kasassa. Toivottavasti vielä loppupäivästäkin ois :)

perjantaina, toukokuuta 29, 2009

Se on kesä nyt.



Muisteluita.


Otin hetkeksi vanhan puhelimen käyttöön ja sieltä löyty ihania kuvia <3 melkeen vuosi on aikaa jo vierähtäny tuostakin kuvasta. Mun rakkaat <3 Miten niin vauvakuume taas nousussa :)

Perjantai.

Niiiiin ihana ilma ❤

Sain eilen idean mun seuraavasta tatuoinnista. Tahdon enkelin. Isoilla siivillä. Ja semmonen enemmänkin pitkä/korkea kuva kun sitte leveä. Vaikea selittää mutta on jo visiota päässä. Vielä kun sais rahaa että sen sais joskus itteensä.

Lähetään tässä Nellyn unien jälkeen kävelemään kaupungille. Jos löytys typylle kengät ja vaikka joku myssy. Ja vois sitä äiskäkin jtn itellensä ettiä :)

maanantaina, toukokuuta 25, 2009

Möh.

Tänään on huimaillu kamalasti kiitos ton lääkkeen. Ei pysty päätä kääntään nopeesti ku heti alkaa pyöriin.

Huomenna tulloo rahaa ni mennään täydentää varastoi jumbon cittariin <3

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2009

Iltapala


Kevyen naisen kevyt iltapala :)

Sunnuntai

Tänään on ollu kiva päivä. Sain nukkuakin pidempään ja lähin aamupvästä Lauran ja vauvan kanssa kävelylle. Oli aika ihana vauvainen :) Josko sitä nyt itekin alkais taas ulkoileen enemmän kun on nuo mahakkaat kaverit luopuneet mahoistaan ja siirtäneet ne vaunuihin.

Tuntuis et nuo lääkkeet on alkanu ruokahaluunkin vaikuttaan. 90% ajasta mietin et mitä söisin seuraavaks. Jos vähän jtn listantynkää tekis ni tänään oon syöny 4 pullaa, puolikkaan maksalaatikon, suklaapatukan, energiajuomaa ja paljon maitoa. Jääkaapissa ei oikeen nyt vaan oo mitää mitä vois syödä. Jos sitä lähtis Hannan kaa tänään vaikka kahvitteleen ni söis sitte samalla jotain. Kävin torstaina vaa'alla ja se näytti 44,4kg

Toi meijän piha näyttää aika kamalalle. Tarkoittaakohan tää sitä et mun tarttee tunkea sormeni multaan, YÖK.

lauantaina, toukokuuta 23, 2009

Lauantai.

Jospas nyt välillä höpäjäis muutakin ku oman vatsanpympäryksen kasvatusta..

Käytiin tänään Antin porukoilla. Sen mutsi ei puhunu jur mtn. Johtuen siis siitä että sen mielestä olis kiva kun kutsuttais meijän häihin se ja se ja se jne. Ja kun Antti totes sille et me ollaan jo tilattu kutsut et niit ei juurikaan ole ylimääräsiä enään ni siitäkös se sitte vissiin otti sen pavun verson nenäänsä. Ei paljoa ärsyttäny taas. MIKSI ei voi ilmoittaa AIKASEMMIN jos tahtoisin jonkun sukulaisen sinne häihin, sillon se oiskin voinu olla viel mahollista kutsua. Selitti se eilen meille paljon muutakin mikä ärsytti.. Tänään se ei siis sitte tuon takia puhunu juur mtn.

Antin kanssa juteltiin toisesta lapsestakin ... TAAS. Juttelu pääty siihen et antti puhu taas ittesä pussiin ja muut sen ulkopuolelle. "Miehet".

Kiitos.

Kiitos kaikille jotka kommentoitte eilistä purkausta. Tuli hyvä mieli. <3

Eilen tosiaan otin sen puolikkaan ja kyllä se väsytti. Ainut vaan et nyt ainakaan aamulla ei oo sitä pöhnäoloa mikä oli ku otti kokonaisen. Saa nähä koska uskallan ottaa nyt sitte sen kokonaisen. Viikon päästä viimeistään.

Mitäköhän meillä oli nyt v.loppuna? Ei mitään muistikuvaa.. No, kai se tässä sitte selvii mitä on unohtanu.

perjantaina, toukokuuta 22, 2009

Teille lihaville.

Mun "tainnutuspillereiden" syömistä arvosteltiin ja jäi kaivelemaan. Onko parempi olla reilusti alipainoinen ja sen vuoksi ahdistunut, kun sitte koittais jtn lääkettä missä olis hyvät mahikset siihen että lihoaisin mutta tää lääke sitten aiheuttaa alkuun tyhmiä sivuoireita? Yleensähän ihmiset lihoaa helpommin kun laihtuu. Mulla tää on päinvastoin. Se taas tuntuu olevan MONELLE erittäin vaikeata ymmärtää mikä taas tulee ilmi tyhmillä kommenteilla kuten syö enemmän ja syö suklaata. Kuinkahan monta sataa kertaa mä olen nuokin jo kuullu.... ;)

Luulen että tää ongelma on puoliksi mun pään sisällä ja sitä kautta sitten myöskin fyysinen ongelma. KAIKILLA on tuntunu aina olevan kauhea tarve kommentoida mun syömistä, painoa, ulkonäköä, "voi miten sä ootkaan laiha","syötkö sä mitään kun oot noin laiha".... Pikkuhiljaa nuo harmittomaksi tarkoitetut pikkuiset kommentit kuitenkin nakertaa ja tulos on tämä. Mulla ei ole syömishäiriötä mutta mua ahdistaa kattoa peiliin. Sieltä kattoo takasin tosi pahasti liian laiha nainen joka tahtois olla lihavampi mutta kun kaikki tuntuu tuijottavan mun syömistä ja tekemistä ni alkaa ahdistaa jo syöminenkin. "En sitten syö, sitähän te haluatte.."
Nyt kun mä koitan ettiä ratkaisua tähän MUN ongelmaani ni moni ihmettelee että minkä ihmeen takia mä koitan jotain lääkkeitä... "Hmmmm, miksiköhän?"

Yhtälailla kun ihmiset ei kommentoi lihavalle et "voi hyvänen aika kun sä olet lihava" ni minkä takia laihalle saa ihan rauhassa kommentoida sen syömistä tai ulkomuotoa?

Mä koen että tää on mulle tarpeellista ja kun te lihavemmat ette anna mun syödä rauhassa ja olla laiha ni mulle on helpompaa napata yks nappi kerran päivässä ja syödä sen jälkeen niin että napa ruskaa.. Sillonhan mä elän sellasessa sumussa että en tajua kuinka te tuijotatte.

Jos nyt jollain tuli pisto sydämmeen ni voi harmi. Tältä musta tuntuu ja olen varma että ne jotka mut tuntee ni on mun kanssa samaa mieltä eivätkä ota sitä papua rööriin kasvamaan.

Sumua.

Eilen oli KAMALA päivä. Otin siis keskiviikkona ekan tabletin ja nukuin sitte kevyet 13h yöunet + 2h päikkärit. Loppupäivä menikin sitten ihan sumussa. Sain ehkä kaks kokonaista lauseta sanottua koko pvänä ku oli nii hirvee olo. Tuntu et eläis jossai ihme puurossa ja kaikki oli ihan kummallista ja en meinannu ees seisaallaan pysyä. Näistä syistä johtuen en sitte ottanu sitä yhtä tablettia eilen.

Soitin aamusta lääkäriin jos saisin ajan tälle pvälle mut eka vapaa aika olis kesäkuussa. En ottanu. Se hoitsu sano että laittaa lapun sen lääkärin pöydälle et jos se soittas mulle vaikka tänää. Jos siit lääkäristä ei mtn kuulu ni säädän ite tota annostusta itelleni vähä uudestaan otan 1/4 osan siit tabletista vaan illalla jos ei sitte ois niin sumunen päivä ku eilen.

***

No nysse lääkäri sitte soitti. Se sano et samalla lääkkeellä jatketaan ja otan vaan puolikkaita näin alkuun. Sitte myöhemmin nostan sen siihen kokonaiseen.

Saas nähä nyt sitte et kuin käy.

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2009

Keskiviikko.

Onkin ollut kovin tapahtumainen päivä. Aamulla sain nukkua pidempään kun Antti nousi Nellyn kanssa ja anto mun nukkua niin pitkään kun nukuttaa. Heräsinkin sitte puoli kymmenen maissa ja sitte Antti ja Nelly tuli mun kanssa hetkeks loikoon ja Nelly anto meille molemmille suukkoja. Oli aika ihanaa <3 Siit sitte nousten ja aamiaisen kautta lääkäriin...

Lääkärillä sitte katottii labratulokset mitkä oli kaikki (4 sivullista) aivan normaaleja eli oon ihan terve. Niinkun olin jo aikasemmin miettiny ni varmastikin suurin osa tästä paino-ongelmasta ja sen vähyydestä ja syömisestä on vaan isoin ongelman mun omassa päässä ja se pitäs saada selvitettyä. Taas me tunti vaan puhuttiin ja muuta ja sitte se määräs mulle mielialalääkettä. Ei kuitenkaan mielialaa parantaakseen vaan sen lääkkeen sivuvaikutuksen takia. Sillä meinaan on tapana kasvattaa ruokahalua ja painoa. Tänään otan ekan tabletin ja kuuri kestäis 2kk näin alkuun. Toivottavasti nyt vaan ei sitte tuu mitää ei-toivottuja sivuoireita.

Lääkäriltä kun pääsin lähteen ni hain Sannan ja käytii kahvittelemassa ja siitä sitte käytiin hakemassa Nelly mummilasta kyytiin ja suunnattiin Suskulle. Siellä sitte taas kahviteltiin ja Nelly ja Leo sai puuhastella yhessä. Nellykin osasi olla konttausasennossa kauemmin kun 2ek :D Ekaa kertaa siis..

Lähettiin sielt ajelee neljän aikaan hyvinkään suuntaan ni mulla alko tuntua migreenijuttui silmien takana ja olikin aika paskaa ajaa siin olossa kotiin ku aurinko paisto. Turvallisesti kuitenkin kotiin päästiin ja täällä olo vaan paheni. Otin tonnisen panadolin ja ei auttanu. Hanna tuli käymään ja musta ei kyllä kauheesti seuraa ollu. Otin vielä burananakin ja ei sekää auttanu. Sitte alko naama turtumaan ja kädet puutumaan ja sydän alko tykyttämää. Olo oli IHAN KAMALA. Aloin jo harkitsee et lähtisin sairaalaan mut mihinkäs mä sitte Nellyn oisin laittanu. Onneks olo meni sitte ohi ja alko kylmä hiki tulla ja olo alko helpottaan. Nyt ysin maissa ei tunnu juurikaan enään mtn. Mutta migreeni..KAMALAA!

Tekis mieli vielä lisää kirjotella et mitä se lääkäri kaikkea kerto mut nyt en jaksa. Koitan tässä joku pvä ahkeroida.

tiistaina, toukokuuta 19, 2009

Blaap.

Katja kävi tänää kylässä. Tai oikeestaan käväs pikaseen sisällä ja sitte lähettii kaupungille kahvittelemaan ja sielt takas kotiin ennen ku alko sataan. "Tuparilahjaksi" se toi niiiiin hienon värisen lime-vihreen mini-mariskoolin. Itenkin olin sitä jo kerinny ihasteleen kaupassa.

Huomenna oliskin sitte lääkäri melko aamusta. Oikeestaan tosi kiva mennä sinne ku tietää et vois asioille tapahtuakin joskus jtn.

Erehdyin katteleen Nellyn pikkuis-vauvakuvia ja nousi ihan älytön vauvakuume. Ku se oli sillon niin ihanan pieni <3 Ja mahkin oli ihana..... Äääääääh. Tää ei oo kivaa :D

maanantaina, toukokuuta 18, 2009

Kemut ja luuranko.

Juhlat siis pidetty ja niistä toivuttu. Toivottavasti. Hienosti meni ja sunnuntaina oli monella paha olo, eikös se siis tarkota et oli onnistuneet kemut :D Tosin, mulla alko menkat kesken juhlien. "Ihanaa." Mut toisaalta ihan kiva ettei kierto sitte venyny ihan kamalaks mitä pelkäsin. 31 pvää olis nyt sitten kierron pituus.

Minä ja Hanna <3

Kuvaaja mukako humalassako?

Nellyllä meni hoidossa hyvin. Oli ollu seuraa ja äksöniä koko ajan :D Huomasin vaan ku haettiin typy sunnuntaina ni oli toisella ääni hiukkaisen käheänä. Toivottavasti nyt ei olis kipeeks tulossa ku ollaa just nuhasta selvitty.

Huomenna Katjan pitäs tulla hyvinkäälle. Kiva nyt vaa ku ollaa Antin kaa iha köyhäily-linjalla ni ei oo ees mtn tarjottavaa :/ Mulla on 4e täks viikoks. Tosin siis tää vikko pitäs pärjää vähä yli satasella mut tiukkaa tekeepi. No, mennään varmaan kävellen kaupungin suuntaan ja käydään ehkä jäätelöllä :) Ja tosiaan mulla on autokin nyt sillee et sitä ei voi käyttää ku siirtokivlistä loppui voimassaoloaika. "Jes."

Keskiviikkona on taas lääkäri. Tosi hyvä koska ku kattelin noita kemujen kuvia ni kyl veti mielen vähän maaha. Oon ihan kamalan näkönen. Niin kamalan laiha et pahaa tekee. Ois niin ihana taas olla sinut ittensä kaa tai vielä parempaa, NORMAALIPAINOINEN. Mut se nyt on vaa haave. Ees jos lähelle pääsis jtn 50kg:a ni oisin todella onnellinen.

Kattelin tossa kuvia ni aika tasan vuosi sitten tilanne oli tämä:


Suskun kanssa ollaan puhuttu kovasti vauvoista ja vauvakuumeesta ja kun Suskukin yrittää miehensä kaa taas raskautu ni kylä tässä vauvakuume alkaa nouseen. Tuo maha oli aika ihana. Tarkastin ni tos on rv37-38 ja tuossa vaiheessa viel suht helppo käsitellä :D Mahakuume.

perjantaina, toukokuuta 15, 2009

Mutsi leipoo..


..kalpeita pieniä pippeleitä ;) Tuparitarjoiluja :-D

torstaina, toukokuuta 14, 2009

Saamattomuus ja kakka.

Miten voikaan olla taas ihminen saamaton. Tääl ois kotona vaikka mtiä tekemistä ennen juhlia ja mitä tekee Maiju, istuu koneella eikä edisty juhlasiivoiluissa. HIENOA!

Tänää pitää lähtee viemään "kakkapurkkei" labraan. Hirmu kiva kulkee tuol keskustan läpi rattaiden kaa "kakkaputket" mukana. Tosin eipä niitä kukaan muu varmasti tajua ku mä ite mut SILTI!

keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009

Ajelulla


Käytii vähä ajelemassa ja typy vähän nukahti :)

Arskojen testailua


Hyvin sopivat :)

Uni.

Mä näin unta. Mummilla oli kaikki hyvin. Pysty kävelemään ja puhumaan ja halaamaan. Se halas mua ja sanoin sille että oot rakas. Se sano että niin oot sinäkin. Halattiin KAUAN.
Heräsin ni oli hyvä olo, en tienny miks. Syötin Nellyä ja yhtäkkiä tuli mieleen et minkätakia oli hyvä olo. Siit lähtien oon vaan itkeny.

Käytiin äitienpäivänä kattomas mummia. Se oli niin huonona. Sillä ei mikään enään liiku. Kyllä se katseella seuraa ja välillä vastaa juu tai ei. Tekee niin pahaa ku tietää että se ei varmasti tule koskaan enään olemaan ennallaan ja kun ei tiedä että kauan tää tilanne voi kestää. Kuukauden? Vuosia?
Välillä tuntuu ku sydäntä revittäis. Mä pidän mummia mulle kun toisena äitinä. Sille mä oon aina kertonu kaiken. Sille kerroin ekana et ollaan Nellyä alettu odottamaan ja sille ekana soitettiin että tyttö tuli. Nyt se ei pysty kunnolla puhumaankaan.

tiistaina, toukokuuta 12, 2009

Melkeen kesä

Melkeen kesän kunniaks muutin blogin taustaakin :)

Retro banz


Viimeinkin ne tuli! Postiluukusta kopsahti tänään tommonen paketti ja siellä ne oli, RETRO BANZIT!!
Niin mageet. Mittailin ni vaikuttivat isommille kun nuo aikasemamt baby banzit. Tarvii laittaa nuo heti tänään testaukseen ja lähetään kävelylle ku typy herää. Siellä paistaa aurinkokin nyt pilvettömältä taivaalta ni on hyvä ilma ulkoiluun.

Nyt alkaa sitte juhlasiivoilut ja järkkäilyt.
-Kylppäri pitää siivota
-Pyykkivuorta pitää pienentää
-Keittiön kaaos pitäs saada hallintaan, samoin olkkarin.
-Lattiat pitää pestä
-Keittiön valot pitää saada oikein toimintaan
-Juomasaavi pitää tiivistää
-Perjantaina ostamaan juhlasyömingit
.....
Hommaa siis riittää..
Posted by Picasa

maanantaina, toukokuuta 11, 2009

Vollottelua

Tää on ihan mahotonta. Mä oon itkeny tänää jo muutaman kerran. Eka itkin noita kahta runoa.. Sitte ku Nelly oli sohvalla ja syötin sitä ni ku se typy oli vaan nii ihana, ja sitte äsken tuli satuhäissä joku biisi ni vollotutti. MAHOTONTA!!

Laura sai sitte lauantaina odotetusti pojan. ISON pojan. En millää malttais oottaa et pääsee näkeen sen. Pitikin heti laittaa viestiä et kuin siellä on menny..

Nelly nukku eile hirmu huonosti uniansa mut tänää onkin nukkunu jo toista tuntia unia. Ihanaa..


Close your eyes my pet, I will sing for you,
it's a lullaby I never knew, 
in this world you know, some things must come and go, 
but my world is all in loving you.


It's a simple song, and it's words are true,
and I'll do the best that I can do, 
as I write this song, how can the words be wrong, 
when they're all about my loving you?


You've got Mommy's eyes, and now I realize
God has blessed my world with loving you, 
you've got Daddy's nose, a joke I suppose, 
but it's still, what makes up you.


As you close your eyes, here's a prayer or two,
While you sleep I will be here for you. 
Things might come and go, but this you'll always know, 
Daddy's lullaby is just for you.


***

Baby's Choice

Did you ever think, dear Mother,

As the seeds of me you sowed,

As you breathed new life inside of me

And slowly watched me grow,

In all your dreams about me

When you planned me out so well,

When you couldn't wait to have me there

Inside your heart to dwell,

Did you ever think that maybe,

I was planning for you, too,

And choosing for my very own

A mother just like you?

A mother who smelled sweet and who

had hands so creamy white,

A tender, loving creature

Who would soothe me in the night?

Did you ever think in all those days

While you were coming due,

That as you planned a life for me

I sought a life with you?

And now as I lay in your arms,

I wonder if you knew

While you were busy making me,

I was choosing you!

~ Colleen M. Story ~


**


Oot muru rakkain


perjantaina, toukokuuta 08, 2009

Myötätunto-jännäilyä

VIIIMEINKIN Laura lähti jakaantumaan! Jännittää ihan sikana sen puolesta! Saa koko ajan olla puhelinta vahtaamassa. Toivottavasti se laittaa usein väliaikatietoja.. Tosin enpä mäkään juur kellekkään niit laittanu paitsi mutsille :D
Hitsit et onkin superjännää.

Ei mulla muuta :D Lisää paremmalla ajalla ja viitsimyksellä.

torstaina, toukokuuta 07, 2009

Labraa

Labrassa käyty se vei multa 7 putkea verta. Tunnen oloni ryöstetyksi :D Sitte sain sellasia purkkei 3 mihin pitää kerää kakkaa. "Ihanaa".

Lauralle äsken soittelin ja sillä kyl kuulostais olevan ihan sellasia synnytysoireita ni nyt mä vaan niitä jännäilen :D Tekis mieli koko ajan soittaa ja kysyä että joko, joko, joko. Jos nyt en kuitenkaan.

keskiviikkona, toukokuuta 06, 2009

Rakas

Äiti oli käyny kattomas mummia siskonsa ja mun broidin kaa. Se ei tunnistanu kuulemma enään mun tätiä. Maxin tunnisti ja mut ja Nellynkin muisti.

Harmittaa.

Pelottaa mennä käymään siellä, jos se ei enään muistakaan.

tiistaina, toukokuuta 05, 2009

Miettelöi

Taas on ollu koko pvä aikaa pohdiskella juttuja ja miettiä ja pyöritellä. En mä mihinkään tulokseen ole päätynyt missään. Kunhan mietiskelen.

Oon huomannu et naiset ketä mä tiedän jakautuu kahteen tyyppiin. Ne jotka mahdollisesti voisin kuvitella mahdollisiksi erittäin läheisiksi ystäviksi ja sitte niihin joita nään mut aina kun oon ne nähny ni jaa jotenki ärsyyntyny olo. Ensinnäkin ne jotka vois joskus tulla tosi läheisiks, mikä niistä tekee sellaisia et voin noin niistä kuvitella? Ainakaan me ei olla samanlaisia ja niiden muutaman kanssa oon todella paljon eri mieltä asioistakin. Kai se on sitten vaan se kemia mikä kohtaa.
Sitten on nää joita nään mutta en edelleenkään tiedä miksi mä niitä nään koska aina oon ärsyyntyny sen jälkeen. Tähän taas onkin helppo löytää syitä.. Mä en halua et kukaan alkaa syöttämään mun lasta ilman että esim kysyy multa lupaa. Mä en halua et kukaan ottaa mun lasta mun sylistä ilman että kysyy ensin. Ja kyllä, on OIKEASTI ihmisiä jotka tekee noin. Noh, miksi mä siis näen niitä? En tiedä.
Susku sano mulle kerran kun puhuttiin jostain että mä en päästä ihmisiä lähelle ja niin se onkin. Miks mä teen niin? Jos mä haluan että mulla on läheisiä ystäviä ni minkä takia en sitte voi päästää niitä tän mun kuplani sisään? En tiedä.
Mulla on myöskin yksi kaveri joka aika useasti mua ärsyttää sanomisillaan/tekemisillään mutta koskaan en sitä sille sano. En ikinä. Tääkin on tullu vasta äskettäin ja en tiiä mistä johtuu. Kai mä sitte sanonkin sille kun mä keksin mistä se johtuu. Tänäänkin alkoi ärsyttämään ihan superpaljon mut en sanonu mitään.

Sitten mua huolestuttaa yks mun kaveri. Jotenkin tuntuu että kun ulkopuolisena kattelen ni pelottaa et mitäs jos sillä kaikki leviää käsiin. Niin paljon on merkkejä nähtävillä et ihan pelottaa. Tietysti mä kyllä nään vaan yhen puolen siit asiasta koska enhän mä sen arkea ole koko ajan näkemässä. Ei vaan oo kiva katella vierestä kun tuntuu et ite nään helpottavia juttuja mut ei niitäkään voi alkaa toiselle tuputtamaan.

Mitäpä tästä voi taas todeta. Mä puhun paljon mutta en koskaan sitä mitä pitäs. Mä määritän itteni sellaseks joka sanoo suoraan asioita mut en kuitenkaan sano sellasia mitkä mua pelottaa sanoa ääneen.

Kuvei ja päivittelyä

Löysin Nellylle viimein mekon meijän häihin. Tohon on sitten viel sellanen valkoinen bolero.

Tässä mun hääkengät. Vielä toiset pitäs hankkia, ehkä jotkut sirot lenkkarit mihin sitte laittas satiininauhaa ..

Piti kuvata typsyn menopeli et milt näyttää rattaina.
(ei suinkaan tykätä miehen kanssa pääkallopaidoista ;) )
Rakastuin näihin Jumbossa. Oli pakko ostaa ;)

Lauralta kyselin 2.pvä että lähtiskö kahvittelemaan ja vastauksena oli että se on sairaalassa. HIEMAN pelästytti ku kävi ilmi et ei oo vauvaa hakemassa. Siinä sitte olin puhelinvahtina et josko se vaava päättäiskin syntyä mutta ei.

Sunnuntaina kävin mummia kattomassa osastolla. Ei näytä ollenkaan hyvälle. Hirmusti pelottaa.

Tänään on/oli tarkotus et kävisin ostaa sormivärei typylle et tehtäis jotkut kivat äitienpväkortit. Saa ny nähä saanko aikaseks lähettyä. Mulla on vaan jo niin selkee visio niistä korteista, toteutus voikin sitten olla eri :D

Ens viikon alussa pitä mennä ostaan jo tuparitarvikkeit. JES!! Sais ny viel päätettyä et mitä kaikkee tarjoaa :D Vieraista nyt sitte osa joutu perumaan ja osa ei ilmoittanu mitään. Tästä sitte päättelin et ne jotka ei ilmottanu mitää ni ei ole tulossakaan ja mitä muuta siitä vois sitten myös päätellä. Ne ketkä ilmotti että ei pääse ni on kyllä harmi koska hirmusti ootin et kaikki pääsis tuleen. Ei voi mitään. Yhteensä 5 tyyppä ei siis pääse tulemaan ni laitoin sitte jälkeis-kutsun Tiialle ja sen miehelle et pääsiskö ne tulemaan ja pääseehän ne.
Makeata tarjottavaa en meinaa laittaa ollenkaan vaan kaikki ois suolasta ja sellasta sormiruokaa eli helppoa napostella siinä alkoholin ohessa. Vai pitäskö sanoa et alkoholia on sitten helppo juoda syömisen ohessa :D