Miettelöi

Taas on ollu koko pvä aikaa pohdiskella juttuja ja miettiä ja pyöritellä. En mä mihinkään tulokseen ole päätynyt missään. Kunhan mietiskelen.

Oon huomannu et naiset ketä mä tiedän jakautuu kahteen tyyppiin. Ne jotka mahdollisesti voisin kuvitella mahdollisiksi erittäin läheisiksi ystäviksi ja sitte niihin joita nään mut aina kun oon ne nähny ni jaa jotenki ärsyyntyny olo. Ensinnäkin ne jotka vois joskus tulla tosi läheisiks, mikä niistä tekee sellaisia et voin noin niistä kuvitella? Ainakaan me ei olla samanlaisia ja niiden muutaman kanssa oon todella paljon eri mieltä asioistakin. Kai se on sitten vaan se kemia mikä kohtaa.
Sitten on nää joita nään mutta en edelleenkään tiedä miksi mä niitä nään koska aina oon ärsyyntyny sen jälkeen. Tähän taas onkin helppo löytää syitä.. Mä en halua et kukaan alkaa syöttämään mun lasta ilman että esim kysyy multa lupaa. Mä en halua et kukaan ottaa mun lasta mun sylistä ilman että kysyy ensin. Ja kyllä, on OIKEASTI ihmisiä jotka tekee noin. Noh, miksi mä siis näen niitä? En tiedä.
Susku sano mulle kerran kun puhuttiin jostain että mä en päästä ihmisiä lähelle ja niin se onkin. Miks mä teen niin? Jos mä haluan että mulla on läheisiä ystäviä ni minkä takia en sitte voi päästää niitä tän mun kuplani sisään? En tiedä.
Mulla on myöskin yksi kaveri joka aika useasti mua ärsyttää sanomisillaan/tekemisillään mutta koskaan en sitä sille sano. En ikinä. Tääkin on tullu vasta äskettäin ja en tiiä mistä johtuu. Kai mä sitte sanonkin sille kun mä keksin mistä se johtuu. Tänäänkin alkoi ärsyttämään ihan superpaljon mut en sanonu mitään.

Sitten mua huolestuttaa yks mun kaveri. Jotenkin tuntuu että kun ulkopuolisena kattelen ni pelottaa et mitäs jos sillä kaikki leviää käsiin. Niin paljon on merkkejä nähtävillä et ihan pelottaa. Tietysti mä kyllä nään vaan yhen puolen siit asiasta koska enhän mä sen arkea ole koko ajan näkemässä. Ei vaan oo kiva katella vierestä kun tuntuu et ite nään helpottavia juttuja mut ei niitäkään voi alkaa toiselle tuputtamaan.

Mitäpä tästä voi taas todeta. Mä puhun paljon mutta en koskaan sitä mitä pitäs. Mä määritän itteni sellaseks joka sanoo suoraan asioita mut en kuitenkaan sano sellasia mitkä mua pelottaa sanoa ääneen.