Se on kummallista. Raskausväsymys tässä tapauksessa siis. Aamulla ensimmäinen ajatus melkeen on et koska pääsen uudestaan nukkumaan ja aamun puuhastelutkin menee kelloa kytäten et koska voi tytsyn laittaa päikkäreille et ite pääsee nukkumaan. Unen määrä ei ole ollenkaan verrannollinen siihen kuinka väsynyt on.
Tänään OLI tarkoitus tytsyn kanssa lähteä kävellen kaupungille mut ei siitäkää tule mitään kun mä vaan koko ajan kyttään kelloa koska voin laittaa murun unen maille ja mennä itsekkin peiton alle koisiin. Tulee kevyesti sellanen saamaton olo ku ei vaan puhtaasti jaksa tehä mitään. Naapuritkin varmaan ajattelee et sääli lasta kun sitä ei koskaan päästetä ulos.
Koskahan tää helpottuis. Mieluiten ennen synnytystä kiitos.
Rv24+
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä jälkesi :)